Ruokavuosi alkaa sadonkorjuusta

Elokuu

Elokuu on sadonkorjuukuukausi, vihanneksia ja marjoja on tarjolla yllin kyllin ja hinnat ovat edullisimmillaan. Joka päivä siis kannattaa syödä reilusti maukkaita ja raikkaita kasvisruokia. Marjoja on hyvä pakastaa ja säilöä talven varalle, mutta tärkeintä on syödä niitä runsaasti sesongin aikaan, kun ne ovat parhaimmillaan. Kaikista kasviksista saat bioaktiivisia yhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön puolustusmekanismeja.

Kanttarellin satokausi kestää heinäkuusta syyskuulle.

Elokuun satoa
  • salaatit, yrtit, pinaatti
  • tomaatti
  • porkkana, retiisi, nauris
  • sipulit
  • peruna
  • herne, pavut
  • kukkakaali, valkokaali, parsakaali
  • mustikka, vadelma, herukat
  • metsäsienet: tatit, musta torvisieni, lampaankääpä, kehnäsieni
  • kaalit
  • kesäkurpitsa, kurkku

Elokuussa herkutellaan kotimaisilla ravuilla.

Elokuun kalasesonki
  • kampela
  • kirjolohi
  • muikku
  • siika
  • silakka
  • taimen
  • rapu

Syyskuu

Pakkastalvien takia Suomessa ei tarvitse käyttää yhtä paljon kasvinsuojeluaineita kuin lämpimämmissä maissa. Lisäksi harvaan asutussa maassa maaperä, vedet ja ilma ovat säilyneet puhtaampina kuin tiheästi kansoitetuilla alueilla. Kasvikset kartuttavat päivän vitamiini- ja kivennäisainevarastoja ja niistä saa myös ravintokuitua. C-vitamiinista suurin osa saadaan marjoista, hedelmistä ja vihanneksista.
Osalla suomalaisista on pulaa folaatista, jota myös kertyy kasviksista. Puolen kilon päivittäinen kasvisannos auttaa tärkeiden kivennäisaineiden keräämisessä. Kalium tehostaa natriumin eritystä ja alentaa siten verenpainetta. Varsinkin kaalikasveista saa mukavasti myös kalsiumia.
Kasviksissa on lisäksi lukuisia muita hyödyllisiä yhdisteitä, joista monet toimivat antioksidantteina ja vahvistavat siten elimistön puolustuskykyä. Kasviksest sisältävät runsaasti vettä, joten niistä ei tule turhia kaloreita. Kasvisruokien syöminen ja kasvipainotteisen ruokavalion noudattaminen auttavat painonhallinnassa.

Syksyllä kotimaisten kasvisten valikoima on parhaimmillaan
  • salaatit, pinaatti
  • kurkku, tomaatti
  • kaalit: valko-, kurttu-, parsa-, kukkka-, lehti-, kyssä- ja ruusukaali
  • kurpitsat
  • purjo, sipulit
  • lehtiselleri, salaattifenkoli, mangoldi
  • juurekset
  • maissi
  • pavut
  • metsäsienet: suppilovahvero, vahakkaat, orakkaat
  • perunat
  • omena, päärynä
  • kirsikka, luumu
  • puolukka, karpalo
Syyskuun kalasesonki
  • ahven
  • hauki
  • kampela
  • kirjolohi
  • kuha
  • lohi
  • muikku
  • siika
  • silakka
  • taimen
  • nahkiainen

Lokakuu

Kotimaiset omenat on turvallista syödä kuorineen.

Omena-aika jatkuu
Kotimaista omenaa on saatavilla kaupassa tammikuulle saakka. Omenan bioaktiiviset aineet, flavonoidit, ovat aivan kuoren tuntumassa, joten on hyvä, että omenat voi käyttää kuorineen. Katso ruuanvalmistusohjeista omenaohjeita, kokeile ja ihastu. 

Karpalot ovat parhaimmillaan

Nyt kannattaa pakastaa karpaloita talven varalle. Hauskinta on tietenkin, jos pääset itse niitä keräämään raikkaaseen syksyiseen luontoon. Karpalokiisseli on ihana jälkiruoka, ja marjoja voi käyttää myös tuomaan pirteää makua leivonnaisiin. Karpalomehu on melkein lääkettä. Säännöllisen karpalomehun nauttimisen on todettu ehkäisevän virtsatieinfektioita. Samanlaista vaikutusta on todennäköisesti myös puolukalla.

Kivennäisaineita riistasta
Riistaliha on ekologinen valinta. Riistaeläimet ja poro laiduntavat vapaina, joten ne eivät rasita ympäristöään samoin kuin tuotantoeläimet. Hirven- ja poronliha ovat erinomaisia raudan ja sinkin lähteitä. Porosta saa paljon myös seleeniä. B12-vitamiinivarastot karttuvat helposti lihan avulla. Yhdestä sadan gramman annoksesta saa kolmen päivän vitamiinit.

Syksyn reseptit löytyvät täältä.

Marraskuu

Leivo itsellesi ja muille hyvä mieli.

Marraskuu on perinteinen viljakuukausi. Silloin pääsee keittämään uutispuuroa vastajauhetusta rukiista. Illat pimenevät ja syksyn viileys innostaa leipomaan. Leipominen karkottaa pimeyden tuomaa masennusta. Leivonnaisten tuoksut ja maut tuovat hyvää mieltä jokaiselle.
Moni on ymmällään, kun mediassa velloo karppauskeskustelu. Onko nyt kiellettyä (tai ainakin epäterveellistä) ilahduttaa perhettä tai ystäviä leipomalla iltateelle tuoreita sämpylöitä? Lihottaako leipä?

Karppauksen terveellisin muoto on se, että jätetään ruokavalikoimasta sokeri ja valkoinen vilja kokonaan pois, mutta syödään kuitenkin kohtuullisesti täysjyväviljaa sekä tietenkin paljon kaikenlaisia kasviksia, lisäksi kalaa, maitotuotteita ja kasviöljyä (esimerkiksi rypsiöljyä). Tällaisella ruokavaliolla on myös kohtuullinen hiilijalanjälki eli se kuormittaa luontoa kohtuullisesti.
Jos karppaaja syö paljon lihaa, hän unohtaa miettiä ruuanvalinnan eettistä puolta. Lihan tuottaminen kuluttaa paljon luonnonvaroja, eikä eläinten kohtelu tehotuotannossa aina yllä eettisesti hyväksyttävälle tasolle.
Kasviksistakin saa proteiinipitoista ruokaa, kun käyttää paljon soijatuotteita, papuja, pähkinöitä ja siemeniä. Harva karppaaja kuitenkaan haukkaa soijapihviä salaattinsa kanssa.

Täysjyväviljalla on monia hyviä terveysvaikutuksia, jos sitä syö kohtuullisesti. Siitä saa ravintokuitua, joka on hyväksi suoliston toiminnalle, ehkäisee syöpätauteja ja veren kolesterolin kohoamista. Lisäksi se tasoittaa veren sokeripitoisuutta ja antaa suojaa kakkostyypin diabetesta vastaan. Täysjyvä sisältää viljanjyvän ravintopitoisimmat osat, joten se on myös hyvä kivennäisaineiden ja B-ryhmän vitamiinien lähde.
Paljon tärkeämpää olisi miettiä oman päivittäisen liikunnan määrää kuin vahtia ruokavalion sisältämiä hiilihydraatteja. Täysjyväviljasta liikkuva ihminen saa tehokkaasti ja tasaisesti energiaa. Liikkumattomuus on elimistölle paljon suurempi vaara kuin nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävien ruokien kohtuullinen nauttiminen. Syö siis ruisleipää, kaurapuuroa, ohrasuurimoita ja tummaa pastaa hyvällä mielellä ja käytä täysjyväjauhoja leivonnaisiin. Katso Itämeren ruokavalio-ohjeesta, mikä on sopiva viljamäärä päivässä.
Marraskuun kalasesonki
  • hauki
  • kirjolohi
  • kuha
  • made
  • muikku
  • siika
  • silakka

Joulukuu

Pikkuleivät tuoksuvat inkivääriltä, kanelilta ja neilikalta.'

Joulunaika on kasvisruokien ystävälle oikeaa juhlaa. Lanttu-, porkkana- ja perunalaatikko sekä  rosolli ovat mitä parhaita kasvisruokia.
Itämeren ruokavaliota noudattava kokoaa joulupöytään varsinkin ihania kalaherkkuja, alkupaloiksi graavisiikaa, suutarinlohta, sinappisilakoita, ja pääruuaksi voi kokeilla vaihteeksi jouluhaukea tai sinappilohta.
Kinkun ystävän kannattaa valita rypsiporsasta tai luomupossua. Rypsiporsaasta saa hyviä rasvahappoja. Kun ostaa luomulihaa, ei tarvitse olla huolissaan eläinten kohtelusta. Luonnonmukaisesti kasvatettavat eläimet elävät lajilleen ominaisella tavalla, ulkoilevat ja asuvat tilavasti.
Talven kasvistarjontaa
  • juurekset: porkkana, palsternakka, punajuuri, lanttu, mukulaselleri, keltajuurikas, maa-artisokka, persiljanjuuri
  • perunat
  • kaalit: valko-, puna-, kurttu- ja hapankaali
  • sipulit
  • kasvihuonevihannekset: salaatit, yrtit, tomaatti, kurkku
  • viljellyt sienet: herkkusieni, siitake
  • pakastevihannekset
  • säilötyt vihannekset ja sienet
  • kuivattu herne ja härkäpapu
  • kuivatut yrtit, marjat, omenat
  • hillot, mehut

Savumuikkusäilykkeestä ja kasviksista tulee maukas piiraiden täyte.

Joulun kalat
  • hauki
  • kirjolohi
  • kuha
  • made
  • mäti
  • silakka

Tammikuu

Talvella tarvitaan lämmittävää voimaruokaa. Vaikka joulun herkuista olisi kertynyt vähän vararavintoa vyötärölle, ei tarvitse heti hysteerisesti ryhtyä keventämään. Kylmän talven aikana kehomme tarvitsee lämpöä ja energiaa. Tarkenet lähteä ulos liikkumaan, kun syöt kunnon lämpimän aterian vähintään kerran päivässä.

Hyviä talviruokia ovat padat, joihin haudutetaan lihaa ja juureksia. Kalasta ja kasviksista pata kypsyy nopeasti. Kuivatut pavut tekevät kasvispadasta maukkaan ja tukevan ruuan. Säilöttyjä, kypsiä papuja on kätevä käyttää, ja varsinkinkin kartonkipakkaukset on myös helppo kierrättää. Jos ostat kuivattuja papuja, muista liottaa ne ennen keittämistä, niin ne kypsyvät 40-60 minuutisssa.
Punainen linssi kypsyy nopeasti ja sitä voi lisätä ruokaan liottamatta. Kuivatut herneet, linssit ja pavut ovat todella edullista, proteiinipitoista ruokaa.
Lämmittäviä mausteita ovat pippurit ja varsinkin chili sekä inkivääri. Chiliä voi ripauttaa myös kuumaan kaakaoon, josta tulee silloin intiaanien voimajuomaa. Inkiväärilastuilla tavallinen tee muuttuu kirpakaksi flunssantorjujaksi.
Kalasesonki
  • hauki
  • kirjolohi
  • kuha
  • made
  • muikku
  • mäti
  • silakka

Helmikuu

Talvella tarvitaan lämpimiä eväitä.

Helmikuussa alkaa talviulkoilukausi
Helmikuun aurinko houkuttelee ulkoilemaan, hanget kutsuvat hiihtämään, jäät luistelemaan. Pakkanen paukkuu, joten on paras syödä lämmittävää voimaruokaa. Made on helmikuun kala, ja ainakin kerran talvessa kannattaa keittää madekeitto.

Hernekeittoa syödään laskiaisen aikaan, ja sen voit valmistaa myös pelkästään kasviksista, jos et välitä lihasta. Herneiden proteiinikoostumus on hyvä, joten kasvishernekeittokin on tukevaa ruokaa.

Vitamiinitäydennystä tuontihedelmistä ja pakastemarjoista
Talvella voi ilmastotietoinenkin nauttia hyvällä omallatunnolla appelsiineja ja muita sitrushedelmiä. Sesonkihedelmät matkustavat meille ekologisesti laivalla, joten niistä ei tule suurta hiilijalanjälkeä.

Tuontihedelmät täydentävät C-vitamiinin ja ravintokuidun saantia, kun meillä ei ole omaa satoa saatavilla. Myös kesällä pakastetut marjat pitää muistaa syödä, ne lisäävät vastustuskykyä. Kuivatuista marjoista valmistetut jauheet korvaavat tuoreita marjoja. Marjajauhetta voit lisätä  esimerkiksi aamupuuroon tai jogurttiin.
Kalasesonki
  • hauki
  • kirjolohi
  • made
  • muikku
  • mäti
  • silakka
Talven reseptit löytyvät täältä.

Maaliskuu

Valo lisää energiaa Valon määrä lisääntyy joka päivä. Nyt on mainio aika perustaa keittiöpuutarha ikkunalaudalle. Voit kasvattaa helposti ituja ja versoja ja täydentää talvista ruokakoria vitamiinipitoisilla ja raikkailla kasviksilla. Idut ovat myös edullista ja ilmastoystävällistä ruokaa, sillä niiden kasvattaminen ei vaadi ylimääräistä energiaa.
Sinimailasta ja mungopapua on helppo idättää.
Parissa kolmessa päivässä idut valmistuvat syötäviksi. Idut kasvatetaan astiassa, jossa on siiviläkansi, tai lasipurkissa, jonka voi sulkea harsokankaalla.
Versotukseen sopii erinomaisesti kotimainen herne. Siemenet laitetaan multaan kasvamaan. Muutamassa päivässä niistä versoo meheviä pikku kasveja, ja voit alkaa korjata satoa. Herneenversosta tulee maukas kastike kalalle tai kasvisruualle, kun sitä silppuaa kermaviiliin tai jogurttiin. Auringonkukanversot koristavat salaatit ja voilevät. Valkosipulinverso antaa salaatille tai keitolle hienostuneen valkosipuliaromin.

Pääsiäinen on kevään ruokajuhla
Monet noudattavat perinteistä pääsiäispaastoa, jotkut perusteellisemmin, jotkut kieltäytymällä herkuttelusta laskiaisen ja pääsiäisen välillä. Paaston aika loppuu pääsiäislauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Sunnuntaina kannetaankin juhlapöytään herkkuja, lammasta, pääsiäismunia, pashaa. Pitkäperjantaina on perinteisesti syöty vielä paastoruokaa eikä sen valmistamiseen ole käytetty pyhänä aikaa. Niinpä savukala sopii hyvin perjantain pääruuaksi ja mämmi jälkiruuaksi.

Herneenversot tuovat vitamiineja keväiseen salaattiin.

Kalasesonki
  • hauki
  • kirjolohi
  • made
  • muikku
  • silakka
  • turska

Huhtikuu

Kuori parsan varret ja kypsennä viitisen minuuttia höyryssä tai pannulla öljyssä.

Kotimaan kasvihuonevihannekset kasvavat vauhdilla
Kevään edetessä syöminen automaattisesti kevenee, kun kasvihuonevihannekset alkavat kasvaa nopeasti valon lisääntyessä. Kotimaan uutta satoa odotellessa voi herkutella esimerkiksi Etelä-Euroopasta tuodulla parsalla. Leikkaa parsan kova tyvi pois ja pane parsat pystyyn vesiastiaan, niin ne säilyvät napakoina pari päivää jääkaapissa. Tarjoa keitettyä parsaa sitruunalla ja oliiviöljyllä maustettuna lisäkkeenä kalan tai lihan kanssa ja lisää sitä myös salaatteihin.

Kuvateksti

Sitruuna maustaa kevään
Suurin osa Suomeen tuotavista sitruunoista syödään keväällä. Sima saa sitruunasta raikkaan arominsa. Kevään juhliin leivotaan kakkuja, jotka täytetään sitruunalla maustetulla rahkalla tai tuorejuustolla. Sitruunamehukastike kruunaa keväisen salaatin. Hienoin aromi on keltaisessa kuoressa. Osta luomusitruunoita, niin et saa torjunta-aineita kaupanpäällisiksi. Leikkaa kuoren valkoinen osa pois, se voi antaa karvasta makua ruokaan tai juomaan.
Kalasesonki
  • ahven
  • hauki
  • kirjolohi
  • kuha
  • lahna
  • muikku
  • silakka
  • särki
  • säyne
  • taimen
  • turska

Toukokuu

Toukokuun herkuttelu alkaa vappuna simalla ja munkeilla.

Toukokuu on juhlakuu. Vappu, äitienpäivä, helatorstai, helluntai ja koulujen kevätjuhlat ovat hyviä syitä leipoa ihana kakku. Katso ohjeita kevätruuista.

Nyt alkaa aika, jolloin voi kerätä syötävää luonnosta
. Nokkonen versoo nopeasti ilmojen lämmettyä. Nuoret kasvit kannattaa heti napsia talteen. Myös vuoheputki työntää liuskalehtensä esiin. Sitkeästä rikkaruohosta voi tehdä vaikkapa muhennosta tai kasvislettuja. Kerää talteen pienet, nuoret, maukkaat lehdet. Kun poimit ruokaa luonnosta, valitse puhdas paikka. Älä kerää kasveja aivan tien vierestä äläkä nokkosta ulkohuusin ympäristöstä. Nokkosta kerätessä kannattaa käyttää käsineitä. Lehdet huuhdellaan ja ryöpätään pari minuuttia kiehuvassa vedessä. Nuorta nokkosta voi silputa myös suoraan kuumennettavaan ruokaan.

Raparperi kasvaa jo toukokuussa.
Piirakat, pannukakut ja kiisselit saavat raparperistä kirpeän raikkaan aromin. Siitä voi valmistaa myös simaa tai mehua sekä pikkelssiä. Käytä raparperin kanssa maitotuotteita, sillä se sisältää oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia. Juo siis maitoa rapaperikiisselin kanssa, saat siitä kalsiumtäydennystä.
Kalasesonki
  • Ahven
  • Hauki
  • Kirjolohi
  • Kuha
  • Lahna
  • Lohi
  • Siika
  • Silakka
  • Särki
  • Säyne
  • Taimen
  • Turska
Kevään reseptit löytyvät täältä

Kesäkuu

Vihreys lisääntyy päivä päivältä, kaikki kasvit kasvavat melkein silmissä. Käytä kesäkuun kasvuvoima ja valo hyväksesi ja istuta jotain. Yrttiruukun voi nostaa parvekkeelle, kerrostalon pihaan tai vaikka keittiön ikkunalle. Ruukussa viihtyvät yrttien lisäksi salaatintaimet, tomaatti, amppelimansikka ja vaikkapa kesäkurpitsa.
Kesäkuun satoa
  • Salaatit
  • Yrtit
  • Pinaatti
  • Korvasieni
  • Varhaisperuna
  • Retiisi, porkkana
  • Herne
  • Mansikka
Kalasesonki
  • kirjolohi
  • kuha
  • lahna
  • lohi
  • siika
  • silakka
  • säyne
  • taimen

Viimeistään juhannuksena nautiskellaan ensimmäisistä kotimaisista mansikoista.

Heinäkuu

Alkaa vuoden paras ruoka-aika, kun kotimaan sato kypsyy. Vaikka joka päivä voi valmistaa erilaisista tuoreista raaka-aineista ihanan salaatin. Salaatin täyttävyyttä ja ravitsevuutta lisäävät kypsä kala tai kananpoika, katkaravut, suuret valkoiset pavut tai marinoitu tofu.

Vastapoimittu mustikka maistuu makealta.

Heinäkuun satoa
  • Salaatit
  • Yrtit
  • Pinaatti
  • Kukkakaali, varhaiskaali
  • Porkkana, nauris
  • Herne
  • Mansikka, mustikka
  • Kantarelli, rouskut

Kesällä on kiva syödä itse pyydettyä ja savustettua kalaa.

Heinäkuun kalasesonki
  • Kampela
  • Kirjolohi
  • Lohi
  • Siika
  • Silakka
  • Taimen
  • Rapu, ravustus alkaa 21.7.
Kesän reseptit löytyvät täältä.